torstai 17. joulukuuta 2015

Kokemuksia hankkeen toiminnasta

Blogissamme on viimeisimpänä tullut useita julkaisuja teemalla, miten taide ja kulttuuri on ollut ikäihmisten arjessa ennen ja nyt. Nyt aihe vaihtuu ja saatte lukea ikäihmisten kokemuksia, kun sosiaalialan opiskelijat sekä taitelija ovat vieneet taidetta ja kulttuuria ikäihmisille heidän kotiinsa, keskelle arkea. Myös opiskelijat ovat kirjoittaneet kokemuksistaan, mitä ovat oppineet hankkeen toimintaan osallistumisen myötä.
 

Mitä ikäihminen saa toiminnasta?
Ikäihminen saa toiminnan myötä toisen polven juttuseuraa.  On varmasti mukava jutella vaihteeksi nuoremmille ja esimerkiksi lapsuuden muistelu onkin ollut usein esillä tapaamiskerroilla.

Hankkeen myötä on tullut käytyä pitkästä aikaa museossa, joka antoi jutun juurta. Katsoimme myös elokuvan, josta seniorimme innostuikin todella paljon. Hän sanoi pitävänsä suomalaisista elokuvista, mutta tuntuu, että hyviä elokuvia on toisinaan vaikea löytää. Haastetta katsomiselle tuo lisäksi se, että hän katsoo elokuvia ainoastaan televisiosta, sillä digiboxia tms. ei ole käytettävissä.

Hankkeen toiminnan avulla ikäihminen on tullut tietoisemmaksi omasta hyvästä toimintakyvystään ja hänen puheestaan välittyykin suuri arvostus hyvänä säilynyttä terveyttä kohtaan.

Mitä me opiskelijat olemme oppineet hankkeesta?
Varmasti merkittävin "oppi" hankkeesta on ollut käytännön kokemuksen saaminen. Kummallakaan kun ei ole entuudestaan työkokemusta vanhustyön kentältä. Hanke tarjosi helpohkon väylän päästä näkemään ja kokemaan pienen siivun siitä, millaisia vanhukset ovat asiakkaina. Mukavana lisänä olemme saaneet kuulla paljon historiasta, siitä millaista elämä on ennen ollut, ihan täällä Lappeenrannassakin.


Sosionomiopiskelija Anni ja Eveliina

tiistai 15. joulukuuta 2015



Miten taide ja kulttuuri on ollut ikäihmisen arjessa ennen ja nyt?


”Ei olt aikaa mihinkään piirtelyyn, töitä oli tehtävä”. Näin totesi eräs ikäihminen, kun kysyimme häneltä, että onko hän nuorempana piirtänyt tai maalannut. Maalauspensselin käteen ottaminen oli ryhmän miesjäsenelle mahdoton tehtävä. Hän halusi olla kuunteluoppilaana, sillä: ”maalarit on eri miehiä ja minä en ole sellainen”.

Ikäihmiset valmistivat kanssamme ryijyn, joka neulottiin käsivarsineulonnalla ja maalattiin lopuksi pensseleillä kirkkaan väriseksi. Ryijyn tekeminen muistuttaa ikäihmistä vanhoista ajoista. Liian moderni taiteen tuottaminen tuskin olisi ollut yhtä mieluisaa kuin jo valmiiksi tutun käsityön aloittaminen. Työn helppous ja työn nopeus viehättivät ja taisi eräs mummo maininneensa olevansa ylpeä työstään! Usein muistisairaus nakertaa minäpystyvyyskokemuksia ja osaltaan heikentää yksilön kykyä uskoa omiin kykyihinsä. Konkreettinen "taideteos" yllätti ikäihmiset: tämän he olivat tehneet lähes itsenäisesti!

Yksi ryhmän jäsenistämme oli selvästi innostunut jokaisesta työvaiheesta. Hän oppi neulomisen hetkessä ja maalaaminen sujui reippaalla otteella. Se puhdas innostuneisuus ei voinut jäädä huomaamatta, niin intensiivisesti ja hymy huulilla hän työtään suoritti. Samanaikaisesti kyselimme arvoituksia ja hän vastasi useisiin arvoituksiin hyvin nopeasti ja aivan oikein.

Jos heiltä kysyisimme, että osaatko tehdä taidetta ja pidätkö kulttuurista, kaikki vastaisivat kieltävästi. Mutta kun työhön vain ryhdytään, niin myös muistisairaiden muistisopukoista löytyy taitoja ja lahjoja, jotka ovat taidetta tässä ja nyt. Käsillä tekeminen on tuttu asia ikäihmisille ja sitä he tarvitsevat edelleen. Taidetta voi olla myös se, että heittäytyy hetkeen ja unohtaa hetkeksi olevansa muistisairas tai asuvansa kodinomaisessa laitoksessa. Taiteen tekeminen tuo onnistumisen kokemuksia ja kukaan ei voi määritellä mikä on taidetta. Pääasia on, että tekee jotain ja josta tulee hyvä mieli!

Sosionomiopiskelijat Saila, Vilma ja Jenni

sunnuntai 13. joulukuuta 2015


Laurinkoti – toimintatuokiot muistisairaille


Ensimmäisellä kerralla muistelimme asukkaiden kanssa vanhoja aikoja kuvien avulla. Kuvia oli esim. vanhoista esineistä ja paikoista Lappeenrannan alueella. Kuvat auttoivat aktivoimaan vanhuksia muistamaan jo unohdettujakin asioita. He selvästi kokivat mielihyvää siitä, että he tiesivät sellaisista vanhoista asioista, joista me nuoret emme olleet kuulleetkaan

Toisella kerralla luimme yhdessä asukkaiden kanssa sananlaskuja. He osasivat hienosti selittää sananlaskujen merkityksiä ja muistivat niitäkin erinomaisista. Kaikki olivat aktiivisesti mukana. He kokivat sananlaskut todella mielekkäänä aktiviteettina

Kolmannella ja viimeisellä kerralla pidimme asukkaille elämänkaarijumpan, johon kuului mm. kukkien poimintaa, mopolla päristelyä ja hiusten laittoa. Asukkaat olivat aktiivisesti mukana, ja kokivat, että tästä harjoituksesta oli hyötyä

Laurinkoti oli paikkana hyvin opettavainen ja saimme toteuttaa tuokioitamme itsenäisesti. Kaikki asukkaat olivat aktiivisia ja selvästi ilahtuneita tuokioiden jälkeen. Tuokiot toivat varmasti sisältöä ja merkitystä muistisairaiden päiviin.

Sosionomiopiskelijat Elviira, Noora & Saija

tiistai 1. joulukuuta 2015



Taiteellista meininkiä Kasarminportin palvelutalossa


Kävimme syksyllä pitämässä viriketuokioita Kasarminportin palvelutalolla. Suunnittelimme tuokiot asukkaiden toiveiden mukaisesti. Kävimme ensin tutustumiskäynnillä, jossa selvitimme asukkaiden toiveita ja tutustuimme. Palvelutalosta löytyikin monta innokasta osallistujaa, jotka osallistuivatkin jokaiseen tuokioon.

Ensimmäisessä tuokiossa soitimme musiikkia ja keskustelimme musiikin herättämistä ajatuksista. Valitsimme eri musiikkityylejä ja erilaisia kappaleita. Kappaleet herättivät eri asukkaissa eriäviä mielipiteitä ja osa innostui myös muistelemaan musiikin tuomia muistoja. Tunnelma tuokiossa oli hyvin rauhallinen ja iloinen.

Seuraavalla kerralla luimme sananlaskuja ja keskustelimme niistä. Musiikin tahdissa muovailimme muovailuvahalla erilaisia mieleen tulevia asioita. Muovailuvahasta syntyikin vaikka mitä! Lopuksi pidimme hauskan bingon, johon löytyi myös ensikertalaisia. Bingosta palkintona oli hyvä mieli, ja niin olikin!

Viimeisellä kerralla maalasimme syysmaisemia vesiväreillä. Oivia taiteilijoita olikin menossa mukana tällä kertaa! Taideteoksissa hulmusivat syksyiset puut ja taivas oli punertava.

Antoisa ja mukava kokemus oli saada vierailla Kasarminportin palvelutalolla. Mukavaa syksyn jatkoa asukkaille!

Sosionomiopiskelijat Christina ja Laura